keskiviikko 11. marraskuuta 2015

Frisbeegolf-perhe

Tää laji oli just niin helppo alottaa, että oma perhehän tän pariin piti ekana saada mukaan. Isäni, joka ei mun elinaikana oo juurikaan mitään liikunnallista harrastanut, hurahti ensimmäisenä.

Ei se paljoo vaatinut: Piti kerran pyytää isukki mukaa radalle (ja äiti myös) ja siittä se sitte lähti. Äiti ei innostunut, mutta haettiin ukollekin pari lättyä Budget Sportista ja niitä se heittää uskollisesti vieläkin. Toinen on Discmanian Blizzard DD2 ja toinen Innovan Star Tern. Jälkimmäistä oon alkanu kyllä vähä ite lainailee ja testailee. Tarvinnee hankkia Champion-muovinen itelle.

Kesällä ostinki sitte iskälle syntymäpäivälahjana harjottelukorin pihamaalle, Yllätyksekseni kori onkin ollut viikottaisessa käytössä. Millon kukakin siihen viskonu milläkin poppoolla ja millasia kisoja.

9-vuotiaalle kummilikalleni pidin puttiharjotusta kesällä.

Hyvin uppos.

Jahka iskä ja kummilikka oli saatu hullaannutettua lajin pariin oli muun perheen vuoro. Pikkuveli muijansa kanssa innostui myös ja vaikkeivät ihan yhtä usein käy radoilla mitä allekirjoittanut, niin ihan kohtuu usein kuitenkin.

Veljellä aikaa kiipeillä puussa, ku muut noukkii kiakkoja järvestä.
Tutkatalon frisbeegolfrata.
Siskoo oon kovasti yrittäny radalle mukaan saada, mutta sillä on nii paljo muita kiireitä, että vielä en oo onnistunu. Jahka kerran ehtis kokeilee, ni iha varmasti löytäs aikaa tälle mahtavalle lajille uudestaankin.

Lahjojen hankinta alkaa oleen kohtuu helppoo perheelle. Tässä isänpäivälahja vm. 2015:

Ei kuulemma viitti heittää, ettei huku.

Ja eiköhän osa joululahjoista mee samalla kaavalla...



-Sanna-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti